Heippa kaikille!

Tässä sitten on tämä osa jota olette kauan saaneet odottaa .-3 Olen pahoillani tuosta ajasta jolla en päivittänyt, mutta kesä ei ole ollut parasta päivitys aikaa... Kuitenkin nyt yritän kiriä tätä tahtia ja lupaan tehdä osia nopeammin .-)

 Prologin tämä puoli on vieläkin lyhyt ja siinä hypitään paljon ja se etenee nopeasti .-/ Uskon, että tämä ei ole monelle mieleen eikä tämä ole sellaista synkkää menoa niinkuin Prologin eka puoli. Kuitenkin juonta on mukana, mutta joka osa ei tule olemaan sellaista synkkyyttä. Tämä on suht-tavallinen aloitus, mutta kyllä se juoni sieltä mukaan pääsee vaikkei tässä kohdassa niin myöhemmin!

Nyt lukemaan ja kommentoimaan .-3 -------------------------->

 

 

 Siitä tosiaan on 18 toista vuotta, siitä päivästä jolloin Emily Spring jätti Erikan Wrightien ovelle. Tapahtunutta kauhisteltiin pitkään ja huhut kiersivät ympäri Kaunialaa. Erikan jättämisen jälkeen Emily kuoli. Kuolinsyytä ei koskaan saatu selville ja on huhuttu sekä murhasta ja suruun kuolemasta. Erika itse on elänyt nämä vuodet tietämättä aisoista yhtään mitään. Tämä kuva Erikasta on Erikan 18 vuotis syntymäpäiviltään. Kolmen päivän jälkeen kuvan otosta Erikan sijaisvanhemmat kuolivat. Kuolinsyy jäi tässäkin arvoitukseksi. Erika on alkanut uskoa siihen, että hänen vanhempansa on murhattu raa'asti. Sitä uskovat myös hänen puolisisaruksensa jotka yrittävät kovasti saada Erikan mukaansa muuttamaan pois Kaunialasta.

***

Nykyhetki

 Wrightien kartanosta kuuluu kinastelun ääniä. Se on ollut hyvin yleistä viime päivinä sillä Erika ei halua muuttaa pois Kaunialasta ja se herättää paljon ihmettelyä Wrighteilla.

''Mutta Erika, ymmärräthän sinä ettei täällä ole turvallista asua!'', Mira yritti. ''Tiedänhän minä'', Erika huokaisi. ''Mutta en halua lähteä, jos vanhempani todella murhattiin niin haluan selvittää sen!'', hän jatkoi.

 Hänen puoliveljensä Alex puuttui keskusteluun: ''Missä sinä asuisit? Miten sinä eläisit? Oletko miettinyt edes näitä asioita?'', Alex huomautti toiveikkaana. ''Olen tietenkin'', Erika huokaisi ärsyyntyneenä. ''Minähän sain perinnöksi vanhemmiltanne 20 000 simoleonia ja talon'', hän huomautti. ''Njaa no se tässä onkin se ongel..'', Mira aloitti, mutta ei ehtinyt sanoa enempää kun Erika jo keskeytti hänet: ''Minä olen päätökseni tehnyt'', hän sanoi hiljaisena.

 ''Voithan sinä jäädä asumaan tänne kartanoon'', Mira ehdotti . ''Kiitos, mutta minun on aika aloittaa oma elämäni'', Erika huokaisi. ''Muista, että jos kaikki ei mene niinkuin haluat niin me emme enään voi auttaa sinua sillä me muutamme kauas Kaunialasta Sims-Saarille'', Mira sanoi surullisena. ''Minä ymmärrän'', Erika vastasi.

Erika käveli puhelimen luokse ja soitti ensiksi perintötoimistolle ja sitten kiinteistövälittäjälle. Kahdenkymmenen minuutin kuluttua Erika sai varmistettua perintötonttinsa osoitteen, jonka jälkeen hän soitti itselleen taksin. ''Hyvästi Erika'', Mira mutisi surullisena.

Pian taksi saapui paikalle. Kaikki tuntui tapahtuvan niin äkkiä. Pian hän olisi jo uudella tontillaan.

Mira oli tullut hyvästelemään sisarensa. ''Pidä huoli itsestäsi'', Mira sanoi itkuisesti kun Erika oli astumassa taksiin. ''Minä lupaan'', Erika sanoi ja häntä alkoi itseäänkin itkettää.

''No minne ajetaan?'', kuljettaja kysyi. Erika varmisti tontin osoitteen ja sanoi: Wrightintie kolmeen. ''Vitsiäkö heität?'', kuljettaja sanoi kyllästyneenä. ''Se paikka on pelkkää ryteikköä'', hän jatkoi. ''Ennen oli kai hienokin pelto, mutta ei sinne voi mennä'', hän jatkoi vielä hämmentyneenä. ''Olette erehtyneet'', Erika sanoi tyynesti. ''Miten vaan'', kuljettaja mutisi ja lähti ajamaan.

Matkalla Erika mietti kuljettajan sanoja. Hän ei jaksanut miettiä tuollaista huijaria vaan alkoi unelmoida talosa joka odotti häntä. ''Onkohan se joku  isokartano?'', Erika pohti.

''Noniin perillä ollaan'', kuljettaja sanoi.

Erika nousi taksista ja katseli hieman typertyneenä tonttia jolle oli saapunut. 

 ''Se tosiaan on pelkkää peltoa'', Erika ajatteli katsoen tonttia kauhistuneena.

***

 Muutaman raivokohtaus puhelun jälkeen sai Erika sovittua tapaamisen perintötoimiston johtajan kanssa.

''En voi ymmärtää tätä tilannetta! Olen elänyt heidän kanssaan 18 toista vuotta ja sitten he jättävät minulle perinnöksi pellon?! Onko tämä mahdollisesti virhe?'', Erika raivosi.

''Ihmettelen yhä tilannetta itsekin ja yritän selvittää tätä parhaani mukaan'', Rouva Hapsinen vastasi. ''Testamentissä lukee, että Wrightintie 3 luovutetaan Erika Springille uuden elämän aloittamiseen'', Hapsinen jatkoi. ''Tule tänne huomenna uudelleen'', hän jatkoi. Erika nousi ylös ja käveli hiljaisena ovelle.

***

 Erika ja Rouva Hapsinen tapasivat jo viidettä kertaa hämmentävän tapahtuman jälkeen. Oli selvinnyt paljon asioita jotka eivät pelkästään liity outoon testamenttiin.

''Oletko tosissasi?!', Erika huudahti kuullessaan Hapsiselta järkyttävän, mutta hyvän uutisen. ''Kyllä, minä olin Wrightien ja Springien hyvä-ystävä'', Hapsinen sanoi hiljaisena.

Silloin Erikan suusta purkautui kysymysten ryöppy. Tiedätkö kuinka he kuolivat? Milloin näit heidät viimeksi? Tuollaiset kysymykset täyttivät huoneen.

''En tiedä yhtään enempää kuin sen, että heidät tapettiin.. noo sanotaan nyt, että puremalla...'', Hapsinen sanoi surullisena. ''Minä olen kummitätisi'', hän jatkoi.

Sen jälkeen seurasi pitkä hiljaisuus ja tavanomaisia kysymyksiä joihin Hapsinen ei osannut vastata.

 

''Olen kyllä hämmästynyt miksi et lähtenyt Wrightien mukaan Sims-Saarille'', Hapsinen sanoi. ''Olisit ollut turvassa'', hän jatkoi.

''En oikeastaan tiedä'', Erika sanoi hieman nolostuneena.

''Teemme näin, minä en ole rikas joten en voi kustantaa sinulle kotia joten lainaan sinulle 10 000 Simoleonia, sitten palkkaamme remonttimiehet rakentamaan sinulle talon ja asut talon valmistumiseen minun luonani, voit maksaa lainan kuin haluat'', Hapsinen luetteli.

''Sinäkö oikeati käyttäisit vaikutusvaltaasi rakentamaan minulle kodin?'', Erika hämmästeli. ''Olet paras kummitäti jota on vaikka en sinua tunnekaan'', Erika ihasteli.

''Kiitos, mutta ymmärthän ettei tämä ole leikin asia'', Hapsinen sanoi vakavana. ''Saatat olla vaarassa'', hän jatkoi.

Sovittuaan lainoista ja muista kiinteistö asioista olivat Erika ja Rouva Hapsinen valmiita lähtemään kiertämään lukuisia rakennusfirmoja ja muita talon rakentamiseen liittyviä asioita kaupungille.

***

 Aika kului lentäen. Siitä oli puolivuotta kun Erika tapasi kummitätinsä ensimmäistä kertaa. Remontti oli sujunut hyvin ja pian Erika pääsisi muuttamaan uuteen kotiinsa.

Erika makasi yksin Rouva Hapsusen sohvalla tylsistyneenä. He olivat kiertäneet jälleen lukuisia huonekalukauppoja ja Erika oli kuolemanväsynyt. Hapsinen oli lähtenyt vielä ystävättärelleen teelle joten Erika sai olla talossa yksin ja rauhassa. Erika mietti kaikkia kummia asioita. ''Tämä tuntuu niin epätodelliselta'', Erika huokaisi ääneen.

 Puhelin soi ja Erika nousi vastaamaan. Siellä oli Rouva Hapsinen. ''Erikatkävelin talosi ohi ja se alkaa olla valmis! Tule heti katsomaan saatat voida muuttaa tänne vaikka heti!'', Rouva Hapsinen intoili. ''Mahtavaa! Tulen heti!'', Erika huusi innoissaan.

*** 

Seuraavana aamuna Erika saapui talolle. Hän ei ollutkaan jaksanut enään illalla lähteä liikkeelle vaan päätti odottaa aamuun, ja nyt hän saapui talolle jännittyneenä.

Erika ei voinut uskoa silmiään nähdessään talon. ''Se on upea!'', hän ajatteli. Tunnelmaa synkisti tosin hieman ajatus siitä, etteivät hän ja Hapsunen tapaisi enään sillä se ei olisi turvallista. Voisiko tämä tontti tosiaan olla se samainen joka oli vielä puolivuotta sitten pelkkää peltoa? Suurin osa pellosta ja puista oli poissa ja osa puista siirretty taaemmas luoden metsämäisen tunnelman. Talo oli Erikasta todella upea.

Erika astui sisälle ja ihasteli talossa suurinpiirtein kaikkea. Olihan hän tosiaan nähnyt talon aikaisemmin, mutta nyt hän näki itse valitsemat tapettinsa ja ostamansa huonekalut. ''Onko tämä unta?'', hän ajatteli.

Astuttuaan seuraavaan huoneeseen hän hahmotti, että tämä oli opiskelu tila jota hän oli suunnitellut ja se oli hänestä paras kaikista huoneista.

Kierrettyään talon läpikotaisin Erika palasti keittiöön jonka pöydällä häntä odottivat asiakirjat ja laskut yms. Hapsinen oli luvannut maksaa ensimmäisen vuoden sähkö ja vesilaskut. Erika ei olisi millään jaksanut, mutta hänen oli pakko vilkaista papereita.

Erika pläräsi paperit läpi ja katsoi maksettavan lainan joka oli kirjattu ylös. ''10 000 simoleonia saisi maksettua nopeasti jos saisi hyvä työn'', Erika pohti.

''Tämä tosiaan on alku uudelle elämälleni!'', Erika hihkaisi ääneen.

Seuraavat viikot kuluivat pankissa käymiseen ja uudessa kodissa elämisen totutteluun. Yksinelo ei ollut aina helppoa varsinkaan nuorelle aikuiselle. Muuten Erikan elämä alkoi sujua ihan mukavasti lukuunottamatta eroa sukulaisista.

Jotta Erika saisi työn hänen täytyi opiskella. Hän tähtäsi tieteen saralle ja siksi hänen piti odottaa Goottiloiden perhebisneksestä vapautuvaa paikkaa ja todistaa olevansa pätevä heidän tiedeprojektilleen.

Eräänä iltana Erika pesi pyykkiä väsyneenä kylpyhuoneessa kun yhtäkkiä tuttu ääni porautui hänen korviinsa. Hetken väsynyt Erika seisoskeli vain hämmentyneenä paikoillaan kunnes tajusi äänen tulevan puhelimesta.

''Haloo'', Erika vastasi puhelimeen. Tunnistaessaan puhujaksi puolisiskonsa hän meinasi liikuttua kyyneliin. ''Ihanaa, että soitit!'', Erika huudahti. ''Niin on, mutta nyt on vakava tilanne, veljemme loukkaantui vakavasti jonkin sortin eläimen käydessä hänen kimppuunsa enkä tiedä selviääkö hän'', Mira sanoin hätääntyneenä.

Hetken keskusteluaan Erika sai selville heidän olleensa leireilemässä ja jouduttuaan jonkinlaisen eläimen hyökkäyksen kohteeksi heidän veljensä Alex vahingoittui.

Surullisena Erika sulki puhelminen eikä auttanut kuin toivoa parasta. Häntä huoletti myös miksi Hipsunen ei ollut ottanut häneen pitkään aikaan yhteyttä.

Joku tarkkaili Erikan taloa hiljaa kadulta. Joku joka halusi tehdä hänelle pahaa...

''Ei vielä'', hahmo mutisi ja jatkoi matkaansa...

***

Suru Alexin onnettomuudesta kasvoi sillä näytti siltä, ettei Miro enään nousisi ylös. Hän oli saanut jonkin sortin halvauksen joka johtui oudosta aineesta jota löytyi tämän elimistöstä. Erika ei voinut muuta kuin jatkaa elämäänsä.

Eräänä iltana Erika istui tietokoneen äärellä tutkaillen netistä mahdollista paikkaa Goottiloiden tiedebisneksessä. Goottiloiden yrityksen nimi oli GTT joka tarkoitti Goottiloiden Tieteen Tutkijat.

 Ei tärpännyt tälläkään kertaa ja pettyneenä Erika sulki tietokoneen.

 Erika päätti karkoittaa ajatukset arjesta ja lukea joitan mukavaa romaania. ''Näitä on ihan liikaa, miks ihmeessä kannoin tänne Wrightien kirjahyllyn?'', Erika naureskeli.

Erika kyykistyi hyllyn juureen huomattuaan mielenkiintoisen kirjan. ''Hei tässähän lukee, että William Wrightin päiväkirja!'', Erika huudahti ääneen.

Erika oli viimeisten kuukausien varrella luopunut etsiväsuunnitelmistaan, mutta nyt hän innostui löytäessään puoli-isänsä päiväkirjan. Ehkä se kertoisi hänelle syyn pelto talosta?

Kädet täristen jännityksestä Erika otti kirjan hyllystä ja istahti sohvalle innostuneena.

Erika selasi kirjaa innoissaan etsien jotain liittyen häneen. Häntä kyllä hävetti lukea toisen päiväkirjaa, mutta nyt ei voinut mitään.

''Tässähän on vaan nuoruuden rakkaudesta jne...'', Erika mutisi harmistuneena.

Sitten Erikan katse pysähtyi. Hän näki seuraavan päiväyksen joka oli päivä ennen hänen 18 vuotis synttäreitään.

13.4.2004 Testamenttini

Tänään kirjoitan viimeisen kerran. Tiedän, että kuolemani lähestyy. Minua on varoitettu. Minun on vaikea tehdä tämä enkä voi ymmärtää miksi Emily Spring halusi tätä kirjeessään jonka jätti Erikan kanssa. Olen miettinyt tätä joka ilta sen jälkeen kun sain kirjeen. On vaikeaa tehdä tätä henkilölle jota olen pitänyt omana lapsenani niin kauan, mutta minun on tehtävä se suojellakseni häntä. Minun on jätettävä hänet yksin. Sitä ennen minun on kerrottava hänelle miten hänen vanhempansa kuolivat. En voi kertoa sitä suoraan sillä minulla ei ole aikaa.  Joten kerron sen tässä ja nyt. Jos sinä Erika luet tätä kirjaa niin olen iloinen, että olet elossa. Kuitenkin jos haluat tietää enemmän vanhempiesi kuolemasta käännä sivua...

 

_______________________________

Tälläistä tällä kertaa. Kiitoksia Ciesselle erään kuvan onnistuneesta muokkaamisesta <3

Itse olin tyytyväinen lopputulokseen ja tässä osassa yritin katsoa virheitä! Osa kyllä hyppi liikaa, mutta ei voi mitään... Virheitä yritin oikeasti katsoa ja oikoluin tämän monta kertaa! Talon rakentamisessa käytin rahakoodia koska talon koko liittyy juoneen jne.

Pian ilmestyyy taloesittely jonka jälkeen yritän saada uuden osan nopeasti ulos .-3

Kommentoikaa!